Modernia meksikolaista ruokaa ja cocktaileja tarjoileva ravintola Frida’s avasi ovensa Helsingin Lönnrotinkadulla maaliskuussa. Avajaisia juhlittiin tunnelmallisella terassilla kesäkuun alussa.
Kutsuvierasavajaisten järjestäminen heti kesän kärkeen oli ravintola Frida’silta fiksu veto – sisäpihaterassilla kelpasi juhlavieraiden nautiskella meksikolaisista makupaloista, jännittävistä drinksuista ja letkeästä Frida`s -tunnelmasta. Lempeä kesäsää oli vähentänyt juhlakansan vaatetusta ja rytmikäs latinalaisamerikkalainen klubimusiikkki löi tahtia taustalla.
Frida’siin astuessa tuli outo olo – tuttu tila, mutta täysin vieras tunnelma. Vain vuotta aiemmin maistelin samaisessa paikassa arvostetun ranskalaisen viinitalo Château Lafite Rothschildin viinejä kera Kungfu Kitchenin aasialaistyylisten annosten.
Toimintansa lopettaneen Kungfu Kitchenin tummanpuhuvan mystisyyden oli korvannut kitchimäisen kepeä meksikolainen. Harmaasta betoniseinästä takaisin tuijotti vähemmän kepeänä hahmona tunnetun meksikolaistaiteilija Frida Kahlon kookas, ”kasvoton” kasvokuva. Ne ja mm. kabinetin jykevää puupöytää koristavat Kahlon kasvot on maalannut muitakin helsinkiläisravintoloita somistanut suomalaistaiteilija Anna Semerdjiev.
Siirryimme keittiön ohi tuttua reittiä pitkin vasta-avatulle terassille muun juhlakansan joukkoon – Garden Barin virvokkeiden ja cocktail-palojen pariin.
Frida’sin taustalta löytyy edesmenneestä Patronastakin tuttu Manu Torchio sekä ravintoloitsija Carlos Pezzia. Keittiössä kauhaa vääntää meksikolaissyntyinen seikkaileva keittiömestari Cesar Carvajal. Oma roolinsa on myös iltapäivälehtien sensaatiohakuisilla sivuilla it-miljonääriksi tituleeratulla liikemies Pekka Koskisella.
Monipuoliset cocktail-palat tarjosivat oivan tutustumismatkan Frida’sin meksikolaisuutta huokuvaan makumaailmaan.
Eniten ihastuttivat raikas, reippaan kirpakka ceviche, sieni-quesedilla, ”joku-tostada” sekä savuinen pikkumaissi kera kahvimajoneesin.
Syvästi rakastamani ja odottamani churrot sen sijaan jäivät kattauksesta uupumaan – hunajalla ja suklaalla valellut Buñuelos -fritterit tulivat tutuksi.
Frida’sin cocktaileja olen kuullut ja kuulin kehuttavan. Omassa lasissa viihtyi koko illan kuitenkin vähemmän meksikolaista – tuttu kuplajuoma Ranskan Champagnesta. Shame on me…
Avajaiset ja muut karkelot ovat aina mukavia ja hauskoja tutkimusmatkoja. Kattaviksi ravintolatarinoiksi asti niistä ei ole. Toivottavasti kuvakimarat Frida’sin avajaisista antavat kuitenkin jonkinlaista osviittaa ja inspiraatiota käydä paikan päällä testaamassa tarjontaa.
Avajaiskokemuksen myötä näen Frida’sin parhaimmillaan raikkaana kesä- ja tunnelmallisena syysravintolana. Sen rauhaisalla sisäpihalla voi istua koko illan drinksuja siemaillen ja katuruokatyylisistä pikkuannoksista yön kynnykselle asti terassilämmittimien hehkussa nauttien.
Yhteystiedot Ravintola Frida’s, Helsinki
Tuoreimmat tarinat Ravintolatarinoiden Instagramissa ja instatarinoissa!